Qinnuteqaatit 100.000,- ko-
ruunit ataallugit
annertussusillit qinnuteqarnis-samut killigititat naliginnaasut malippaat, naliginnaasumik qaammatip tulliata naanerani akissummik pisarluni, qinnute-qaatit majimi aamma junimi tigusat augustip naaneranili inaarummik akineqartarlutik.
Qinnuteqarnissamut killigititat takukkit.
Qinnuteqarnermi immersugas-siaq atuuttoq atorneqassaaq.
Qinnuteqaatit 100.000,- ko-
ruuninut annertunerusullu
imatut qinnuteqarnermi killeqartiterput:
Qinnuteqaatit septemberimiit novemberimut tigusat inaa-rummik akineqarsimassapput januarip naanerani.
Qinnuteqaatit decemberimiit martsimut tigusat inaarummik akineqarsimassapput majip naanerani.
Qinnuteqaatit aprilimiit august-imut tigusat inaarummik aki-neqarsimassapput septemberip naanerani.
Qinnuteqarnissamut killigititat takukkit.
Qinnuteqarnermi immersugas-siaq atuuttoq atorneqassaaq.
Akiliunneqarluni paarlaaqa-tigiinnerit tallimat
Qinnuteqaateqartoqarnera aal-laavigalugu NunaFonden-ip ukiumut paarlaaqatigiilluni meeqqat atuarfiini atuarnerit tallimat akiliussinnaavai, inis-sat naatsorsuutaallutik illoqa-tigiinnut isertittakittunut. Paar-laaqatigiinneq pisortatigoor-tumik aaqqissuunneqar-simassaaq.
Akiliunneqarsinnaapput taa-maallaat paarlaaqatigiinnermi aningaasartuutit angalanerlu, kaasarfimmiussat assigusullu namminneq isumagissavaat.
Illoqatigiit isertitaasa anner-tussusaat uppernarsarneqas-saaq, aamma meeqqat atuarfi-aniit paarlaaqatigiinnissamut naleqquttuuneq uppernarsar-neqassalluni.
Qinnuteqaat kingusinnerpaa-mik tigusimassavarput 31. december.
Meeqqat atuarfiini atuartut paasisassarsiorniartut
NunaFonden-imiit takusinnaa-varput meeqqat atuarfiini atu-artut Qaanaaq-meersut Ittoq-qortoormiit-nersullu paasisas-sarsiorlutik angalanissaminnut katersiniartarnerat qanoq ajor-nartigisoq. Annertunerusumik tapiisoqartanngippat angala-sinnaanatik.
Taamaammat meeqqat atuar-fiini atuartunut sumiiffinni taaneqartartuni najugalinnut paasisassarsiorlutik angalani-artunut.
Sumiiffinni allaneersut naligin-naasumik tapiiffigineqartarput.
Qinnuteqarluni immersugassiaq takuuk.
Aningaasaateqarfik NunaFonden Kommuneqarfik Sermersooq-mi angerlarsimaveqarpoq. Aningaasaateqarfillu Nunatsinni tama-nut iluaqutaasinnaasunut ajunngitsuliuutaasinnaasunullu tapiissuteqarsinnaanermut siunertaqarluni.
Ukioq tamaat qinnuteqartoqarsinnaavoq. Qinnuteqarnissamut killigititat aamma qinnuteqaatissiaq word aamma qinnuteqaatis-siaq pdf nittartakkamiippoq, periarfissaavorlu toqqaannartumik qinnuteqaatissiap immersorsinnaanera.
Aningaasaateqarfiup siulersuisuisa qinnuteqaatit tiguneqartut qinnuteqarnissamut killigititat aallaavigalugit nalilersortarpaat, taamaaliornerullu kingorna itigartitsisinnaalluni akuersissuteqarsinnaalluniluunniit. Aningaasaateqarfiup siulersuisui nammine-risaminnik aallaavilimmik tunniussisinnaassuseqarputtaaq. Siulersuisut sumulluunniit pituttorsimanngissuseqartumik qinnu-teqaatit nalilersorneqareernerisigut tapiiffigineqarsinnaapput inoqatinut ajunngitsuliornerit, isumaginninnermut tunngasut, peqqinnermut tunngasut, piorsarsimassuseqarnermut tunngasut aamma timimik atuinermut tunngasunit siunertallit. Siunertaasunut akuersissuteqartoqartillugu naliginnaasuuvoq piffissalikkamik nalunaarusiortoqarnissamik piumasaqarneq.
Taaneqareersut saniatigut piviusunngortilersaarneqarsinnaasunut ataasiakkaanut eqqaaneqareersutut siunertalinnut suliniu-teqartunut inunnut ataasiakkaanut tapiisoqarsinnaavoq. Taamaaliortoqartillugu naliginnaasuuvortaaq piffissalikkamik nalunaarusiortoqassasoq.
Meeqqat atuarfiini atuartut paasisassarsiorlutik angalanerinut, paarlaaqatigiinnerit (udvekslingsophold) aamma oqaatsinik ilinniagaqarniarluni paarlaaqatigiinnerit meeqqanut inuusuttunullu 18-it inorlugit ukiulinnut qinnuteqaatit suliarineqarneri tapiissutaasullu immikkut aaliangersungaareerput.
Naliginnaasumik tapiiffigineqarneq ajorput inuit ataasiakkaat pisariaqartitaannut tunngasut, inuit ataasiakkaat ilinniagaqarne-rannut tunngasut, peqatigiiffiit ulluinnarni ingerlanneqarnerannut pigisaannullu tunngasut, ingerlatsiviit ulluinnarni ingerlanne-qarnerannut pigisaannullu tunngasut, oqartussat ingerlatsiviisa ulluinnarni ingerlanneqarnerannut pigisaannullu tunngasut, sanaartornermut (sanaartortitsinermut) tunngasut aamma aserfallattaaliinernut, inuussutissarsiornermullu tunngavissunut tapiisoqartarani, upperisarsiornikkut aallutanut (imallit) imaluunniit politikkilerinermut tunngasunut (imallit) siunertalinnul-luunniit tapiisoqarneq ajorlunittaaq. Kiisalu suliniutinut imigassamik aalakoornartulinnit ilaqarpata tuniniaasoqarpalluunniit tapiisarani. upperisassiorneq naalagiarneq politikkilerineq
Naatsorsuuteqarfiusup ingerlanerani isertitaasut tamakkerlugit atortariaqanngitsutut siulersuisut naliliippata tamaaliornerup kingunerisaanik sinneqartoorutit naatsorsuuteqarfiusumut tulliusumut aningaasat atunngitsuukkat ikaartinneqarsinnaapput.
takorluuineq neriunnerlu – qinnuteqaateqarlutit misilitsigut
